Pether Ribbefors kuvailee itseään göteborgilaiseksi monitaituriksi, joka työskentelee mielellään historian parissa monin eri tavoin. Seilattuaan vuonna 2008 Helsinkiin Itä-Intian Götheborg-purjealuksen kyydissä, hän toden teolla kiinnostui Suomesta.

”Huomasin, että minulla oli paljon opittavaa ja etten tiennyt juuri mitään itäisestä naapurimaastamme. Ruotsin länsirannikolla mielikuva Suomesta on melko pinnallinen ja joskus suorastaan virheellinen”, Pether Ribbefors kertoo.

Göteborgissa ja sen ympäristössä asuu noin 100 000 henkilöä, joilla on yhteys Suomeen. Kun vuonna 2023 vietettiin Göteborgin 400-vuotisjuhlaa, Pether Ribbeforsin mielestä juhlavuoden puitteissa oli sopivaa tuoda myös Suomi esiin.

”2000-luvun alussa Ullevin stadionilla Finnkampenin yhteydessä järjestettiin niin sanottu sinivalkoinen viikko. Nyt otimme askeleen eteenpäin ja järjestimme sinivalkoisen kuukauden, jota vietettiin 6. marraskuuta – 6. joulukuuta 2023”, hän sanoo.

Ribbefors kuvailee Börsenissä, Göteborgin kaupungin edustusrakennuksessa, järjestettyjä sinivalkoisen kuukauden avajaisia lähes uniikiksi tapahtumaksi.

”Tämä kaunis rakennus on harvoin avoinna yleisölle, mutta nyt saimme mahdollisuuden tarjota tiloissa opastuksia sekä ruotsiksi että suomeksi. Tämä aloite otettiin vastaan lämmöllä ja uteliaasti. Opaskierrosten päätteeksi nautittiin Gustav Adolf -leivonnaisia, göteborgilaista keksintöä, joka on tunnettu suuressa osassa maata Ruotsissa ja Suomessa. Osallistujat tunsivat itsensä erityisiksi, ja niin oli tarkoituskin”, Pether Ribbefors sanoo.  

Toinen kiehtova ohjelmanumero oli Ribbeforsin mukaan joulukuussa pidetty luento, jonka aiheena oli Göteborgissa vuonna 1923 järjestetty juhlanäyttely, ja jossa esiteltiin suomalaista taidetta. Se oli ensimmäinen kerta, kun Suomi mainittiin itsenäisenä maana pohjoismaisessa yhteydessä.

”Suomi teki siis debyyttinsä Pohjoismaana Göteborgissa sata vuotta sitten, lähes tutkimattomana alueena, joka ansaitsi huomattavasti enemmän huomiota”, hän sanoo innostuneesti.

Miten Pether hyötyi rahastosta laatiessaan suunnitelmiaan Suomi-kuukautta varten?

”Huolimatta suuresta yleisestä kiinnostuksesta, ohjelman rahoittaminen ei ollut helppoa. Siksi oli luonnollista kääntyä rahaston puoleen. Rahastolta saamani avustuksen avulla oli helppoa luoda hyvä kokonaisuus. Useimpia ohjelmaosioita voidaan lisäksi käyttää myöhemmin uudelleen”, hän kertoo.

Pether Ribbefors arvostaa sitä, että rahastolla on jatkuva hakuaika ja sitä, että hakemuksen käsittelijä otti yhteyttä esittääkseen konkreettisia kysymyksiä, jotka auttoivat eteenpäin hakemuksen kanssa. Hän antaa lisäksi ehdotuksen siihen, miten rahasto voisi edistää hakijoiden luovuutta entisestään.

”Rahasto voisi konkreettisesti kannustaa toteuttamaan hankkeita vähemmän tavallisissa paikoissa tai toivotuista teemoista. Tämä voitaisiin ilmaista esimerkiksi niin, että rahasto suhtautuu tiettynä vuonna erityisen myönteisesti tietyntyyppisiin hankkeisiin. Sen ei tarvitse olla muodollisesti sitovaa, mutta se voisi edistää paikallisia prosesseja, yhteistyötä ja verkostoitumista”, Pether Ribbefors toteaa.